PUULAJIOPAS

Suomalaisten puulajien ovat kuten koivun, männyn ja kuusen asema rakennusmateriaalina ja huonekaluteollisuudessa on vahva. Sen lisäksi yhä enemmän on tarjolla tuontipuuta, jonka laajemmat käyttömahdollisuudet tuovat enemmän vaihtelua siihen mitä puusta voidaan valmistaa ja rakentaa. Sen lisäksi ulkomaisilla jalopuulajeilla voidaan luoda ulkonäöllisesti näyttäviä ja erittäin kulutuskestäviä puusisustusratkaisuja. Yleensä tuontipuuta käytetään kotitalouksissa vähän, mutta huonekalu- ja sisutusteollisuus käyttää sitä paljon kovuuden ja ulkonäön vuoksi.

PUULAJIEN NIMIKIRJO

Samalla tuontipuulla voi olla montakin alkuperänimeä ja niiden päälle kaupalliset nimet. Likimain samoista puulajeista käytetään eri nimiä, kun ne tulevat esimerkiksi eri kasvualueilta. Sekavuutta aiheuttaa vielä sekin, että kauppanimi voi olla sama, vaikka puu olisi kasvitieteellisesti eri laji. Mahonki on tällainen yleisnimi. Mahonkina myydään monenlaista puuta ja puu saattaa “muuttua” mahongiksi vasta myyjän varastossa. Muoti saattaa nostaa – ja myös laskea – puun arvostusta, haluttavuutta ja hintaa. Saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat myös alkuperämaiden vientisäännökset ja kansainvälinen ympäristöviranomaisten hoitama valvonta (CITES certificate).