Koivu rakennusaineena
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu ja kolmanneksi yleisin puulajimme männyn ja kuusen jälkeen. Suomessa on kahta eri koivulajia; hieskoivua (Petula pubescens) ja rauduskoivua (Betula pendula). Teknisiltä ominaisuuksiiltaan nämä erovat hieman, vaikka niiden rakenne ja ulkonäkö on melkein sama. Hieskoivu on vähemmän sitkeämpää, pehmeämpää ja teknisiltä ominaisuuksilta hieman heikompaa kuin rauduskoivu. Niiden puuaines on kuitenkin teknisiltä käyttöominaisuuksiltaan keskenään lähes samanlaista.
Taloudellinen käyttö
Suomalaisista koivulajeista vain rauduskoivulla ja hieskoivulla on sahauskelpoinen runko. Metsäteollisuus ja huonekaluteollisuus käyttää yleensä rauduskoivua tasaisemman laadun vuoksi. Koivuja ei silti erotella käytön eikä kaupan kannalta toisistaan vaan ne ovat metsätaloudessa yhteisellä nimellä koivu. Suomessa kasvaa muita koivuja kuten tunturikoivu ja vaivaiskoivu, mutta niillä ei ole taloudellista merkitystä muuten kuin tunturikoivulla polttopuuna sekä pienissä tarve-esineissä ja koristeissa.
Rauduskoivu VS hieskoivu
Rauduskoivu tarvitsee paljon valoa ja se kasvaa pääasiassa kuivissa, valoisissa ja tuoreissa metsissä. Kun taas hieskoivu viihtyy pimeämmillä, kosteammilla ja tulvaisilla kasvupaikoilla. Koivut erottaa toisistaan helpoiten lehdistä; rauduskoivulla on kolmiomaiset lehdet, joissa kaksoissahalaitaiset reunat ja hieskoivulla taas on pyöreämmät lehdet.
Hieskoivu kasvaa pituudeltaan 8-20 metriä korkeaksi ja se voi olla joko yksi- tai monirunkoinen. Rauduskoivun koko on hieman hieskoivua suurempi. Se voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi ja useimmiten yksirunkoiseksi ja tyyppillisesti suorarunkoiseksi. Rauduskoivua kutsutaan myös tuttavallisemmin riippakoivuksi johtuen rauduskoivun riippuvista oksista. Hieskoivun hyviä tuntomerkkejä on että sen oksat kasvavat pystysuuntaan ja sen runko on pinnaltaan rauduskoivua sileämpi.
Koivu on puuna melko kovaa, vahvaa ja taipuisaa, sydänpuu ei erotu väriltään pintapuusta. Rauduskoivun puuaines on hieman kovempaa kuin hieskoivun. Väritykseltään vaaleaa ja kuivauksessa tulee helposti ruskeaksi. Koivu vaatii huolellisen kuivatuksen, koska se on helposti lahoavaa eli kestää huonosti kosteutta. Kuivatuksen yhteydessä on koivulla taipumusta kieroutumiseen. Käyttöominaisuuksiltaan koivu on helposti työstettävää ja omaa erinomaiset työstöominaisuudet. Koivua lastuaa ja kiillottuu helposti eli pintakäsittely- ja viimeistelyominaisuudet ovat hyvät. Se myös hylkii likaa hyvin.
Koivun runkoa peittää valkoinen tuohi, tyvessä tumma kaarna. Laadullisesti paras koivun puuaines kasvaa ravinteikkailla, multavilla mailla. Sekametsissä ja rinnemailla kasvaa hyvin karsiutuneita oksattomiksi karsiutuneita ja suoria koivuja. Koivu on kaadettava täysikasvuisena mahdollisimman nopeasti, ettei sen laatu heikkene etenevän lahon takia. Laadukas koivutukki on suora, karsiutunut ja rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 25 cm. Rungon pinnan on oltava sileä, siinä ei saa olla pakkashalkeamia eikä tyvilahoa.
